Aavistus keväästä antaa voimia, niin se vain on. Tuntuu kuin vuorokauden tunnit lisääntyisivät, askel pitenisi ja ajatus kulkisi. Sinikellon kärjet puskevat jäätyneestä maasta, ja talitintit laulavat pensaissa. Fiolina odottaa turhaan lentäviä paisteja lintulaudan yläpuolella.
Meidän elämämme Turun saaristossa vaalien vanhaa luotsitilaa, lapsiamme, luontoa ja toisiamme. Pellas Lotshemman on suvun vanha luotsitila, jonka haltijat ovat olleet luotseja - milloin Ruotsin kruunulle, milloin keisarilliselle Venäjälle - ja samalla kalastaneet ja viljelleet maata. Se on nyt asuttu 50 kesähuvilavuoden jälkeen, meidän oma paratiisimme ympäri vuoden.
Suuri Seikkailu ja elämä nyt!
Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti