The Sauna

At that time the famous smuggler of prohibition time Jalmari Mäkelä had already found the Lord. Grand-mother remembers him to be very big and very pious. While he was masoning our sauna pipe and the huge water-pot he sang psalms. Behind were the times of fast boats carring spirit over the sea and building the largest maison of Korppoo island and a velodrome beside it... Our old sauna has been warmed to wash people, the dead and the pig  bowels - and now us - nearly 80 years!

Siihen aikaan kuuluisa pirtukuningas Jalmari Mäkelä oli jo löytänyt Herran. Isoäidin muistikuvissa hän oli hyvin paksu ja hyvin hurskas. Virsi seurasi toista hänen muuratessaan saunan piippua ja suurta vesipataa. Takana olivat ajat, jolloin nopeilla veneillä pirtu kulki yli meren, ja hyvillä tienesteillä Korppoon kirkonkylään kohosi kartanoakin suurempi talo ja sen kylkeen velodromi. Hyvin sauna on muurattu, kun kahdeksattakymmenettä vuotta se on lämmennyt hirsiseinien sisällä, padassa on pesty paidat ja siansuolet. Ja nyt meidät.

Before the sauna there was a older so called cattle kitchen or scullery where the village women gathered to  wash the laundry, cook syrup and potato flour. During the civil war in 1918 the Reds ordered the house to feed their local troups and to cook soup. 

Ennen vanhaa saunaa paikalla oli vielä vanhempi karjakeittiö, ja kylän naiset kokoontuivat sinne yhdessä pyykkäämään ja laittamaan juurikkaasta siirappia ja perunasta jauhoja. Sisällissodan aikana saarella komentoa pitäneet punaiset määräsivät jopa keittämään sen padassa soppaa punaisten joukoille, vaikka isäntä olikin valkoinen luotsi.

Now the old pot is scrupped clean and the old sauna is our saviour when we are still waiting for the new sauna-building to get ready, now only with the blue wall sheats for wind-protection behind the trees. 

Vesipadan ruosteet on hinkattu pois, ja riemunkirjavat miranolit sudittu savunsinisellä, puhtaat pellavat odottavat kylpijää. Vanha sauna on meille korvaamaton, kun uuden valmistuminen on edennyt vasta sinisiin tuulensuojalevyihin. Vanhoista talon ulkopaneleista hiotaan maalinpoistokoneella uutta seinälautaa, ja odotellaan kevättä. Katselen kuurankukkien valkenevan aamuauringossa. Kiuas koittaa puskea pakkasaamua pihan puolelle, ja padan vesi kuplii odottaen lippaamista vatiin ja lantraamista kylmällä kauhallisella.

The window is full of frost flowers in the early spring mornings and the  sauna stove tries to push the cold outside, so one really has to see the idyllic in life sometimes.

All the water has to be carried in and warmed in the pot. The old floor is freezing but I stand in a bowl of warm water to melt my toes.

The wood has to be chopped and carried in. But these simple chores also calm me down. I listen to the burning wood, throw water on the stove. A bar of soap and washed soft linen towels. Peace of mind.

Kyllä tässä välillä saa tunnelmoida olan takaa, että puunkanto ja vesisankoralli, pakkasen puraisu aamutakin helmassa ja jäinen saunanlattia olisivat idylliä. Askareet kuitenkin hiljentävät mielen seremonian lailla, ja olen keksinyt seisoa vadissa saadakseni varpaat sulamaan. Hyvä pesällinen halkoja ritisee, saippua tuoksuu. Tässä hetkessä on rauha, kunhan maltan. Tätä ei hävitetä, idylliä, korjataan sitten seuraavaksi. On uusittava hapero porras, ja välikaton vällyt pullistelevat. Kiuas on lähes jalmarinaikainen, ja tuskin kaksinkertainen ikkuna karkoittaisi pakkaspiirroksia. 

Even if the new sauna some day gets ready we won't abandon the old one. It will be renovated with a gentle hand.