Korea kuin karamelli!

Vanha punamultainen Pellas luotsihäissä 1900-luvun alussa

Tästä lähdimme liikkeelle keväällä 2009

Mamma Maarit

Lapsityövoimaa ylälauteilla

Isotupa ja pihapiiri nukkuu talvipeiton alla talvella 2011

Aitta, Pellaksen isotupa, uusi pesutupa ja pikkutupa etelästä

Ikivanha Pellas löytyi ulkolaudan alta, punaposkimultaa. Sitten viimeisin oli vankkaa punahonkaa värisilmästä riippuen vaaleanpuna-beigeä. Me päädyimme maaväriin ja siksi vaihtamaan ulkolaudoituksen. Se ei olisi vanhaan öljymaaliin tarttunut ilman kunnon rapsutusta, ja tätä touhua tässä on. Tilasimme uudet laudat tiukkaa tavaraa, omituisia eri levyiksiä luodaksemme vanhanajan ilmettä. Sitten syksyn kauniina päivinä lapsityövoimalla sudimme suitsait keltamultaa - Uulaa purkista - sillä entisaikaan saariston päärakennukset kuulemma ovat olleet keltaisia. Fammo piti yllä maalarimielialaa pulla- ja teetarjoilulla puutarhassa, huimapäisimmät kisasivat ylälauteista ja Mamma Maarit konttasi ihan mielellään kalliopintaa telineiden alla. Osa rimoista odottaa vielä kevättä valmiiksi maalattuina - niin kuin me kaikki!

Syyni!

Pohjoispääty ja vanha kesäkamari. Keväällä 2008 vintiltä löytyi vielä vanha kivimankeli, fammon kouluaikainen matkalaukku 40-luvulta..

--soraa, pehkua, vuorivillaa... Eteläpäädyssä toinen kesäkamari

Pohjoispääty tammikuussa 2011, vaatekamarin alku piipun kupeessa

Eteläpääty ja toinen vaatekamari

Täytyy kuulemma jättää aina jokin virhe, että tarkastaja kokee olevansa tarpeellinen - 20 senttimetriä tukilautaa on lisättävä - muuten selvisimme! Ylä- ja alarakenteet saa nyt rakentaa piiloon, voimapaperin teipata ja puhallus-miehen tulla. Meillä alkaa pian tarjeta... Lämmitämme sähköpuhaltimella esityöksi, sitten ensi viikolla alkaa vanhojen uunien uusi lämmityskausi varovasti, että piiput eivät halkea. Taidetaan pian nukkua ensimmäinen koeyö makuupusseissa, on sen verran kova koti-ikävä!