Suuri Seikkailu ja elämä nyt!

Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.

KOTIKALLIO

KOTIKALLIO

2.1.2018

Forest Philosophy

Kun tekee omaan tahtiin huhkien, ehtii mielikin mukaan ja pysähtyä katselemaan jälkeä. Mistä vielä karsisin, mistä saisin valoa metsänpohjaan, jättäisinkö tuon näreen. Kaikki lahot, aikaa uhmaavat, monen eliön kodit jätän, kallelleen tai pystyyn. Karsitut oksat kerään kasoiksi. Sitten on kaffepaussin aika, eikä Julle väisty viereltä, ei ainakaan niin kauan kuin on Lussepullaa jäljellä.
It is important to do your chores in the way that you have time to stop and wait for your thoughts to catch up, look around and see what you are up to. Working to restore the old forest meadows is a great way to practise that - streighten your back, have a good coffee break, see how the light falls between the trees. The thing is to open up for the sun, to leave different kind of trees, especially the old ones, fallen or leaning ones, home for so many small creatures. Julle doesn't mind the many breaks as long as there's some Xmas buns left...



Vanhat metsälaitumet kasvavat paikoin tiheää katajikkoa tai kitukasvuista kuusta kuusen vieressä. Ensi kesänä pääsevät lampaamme nauttimaan peurojen tekemistä poluista uusilla jännittävillä laitumilla. Nyt ei arki oikein tylsällä kotipellolla maistu, elämä saaressa oli niin paljon jännittävämpää, että välillä pitää suunnatta takaisin kohti rantaa, jos vaikka olisi kyytiä tarjolla. Mökkiläiset sitten soittavat, että täällä olisi nyt ne teidän lampaat, venerannassa. Kiltisti kyllä seuraavat rapisevaa leipäpussia takaisin. Metsälaitumelta voikin sitten karata kirkonkylän suuntaan, jos oikein tekee mieli vaihtaa maisemaa... Ehkä täytyy tässä vähän pistää vipinäksikin.

Next summer our sheeps can then try the old-new meadows that have paths made by deer. At the moment the home fields seem quite boring after the wild summer weeks at their Robinson island, so every once and awhile the sheep head towards the beach where they came from, to see if there might be a ferry across the bay perhaps - and we get a call from the cottage owners: - Yes, they are here again, all seven. Perhaps I should hurry up...

1.1.2018

Hope & Joy!

We've been reading aloud this year's Christmas book, Matt Haig's Girl that saved the Christmas. It's about hope, magic, Christmas spirit - that is Christmas in a nutshell for us. Our Xmas begins with the First Advent and singing Hoosianna in our old medival church of St. Michael and ends the 13th January on the St. Knut's Day and it is a mixture of christian and pagan traditions and quite a many of our own. There are only few places this peaceful to spend Christmas than our island and yet there is plenty to do, attend and enjoy together.
                           
                             Joulurauhaa Pellaksesta!

Päivän paras hetki, kun talo vielä nukkuu, paisti puhisee uunissa, kissa käpertyy syliin. Aikaa on kerätä ajatuksia, ja kaikki se hauska, kaunis ja ihana, josta joulu syntyy, edessä ja samalla jo tässä. Keittiön tuoksut houkuttelevat heräämään, pappa lämmitttää kylpyä ja aamusaunaa, ensimmäiset hipsivät polkua öljylyhdyt käsissä. Vielä ehtii kirjoittaa muutaman viestin Pellaksen joulupostilaatikkoon, jonka kirjeissä sanotaan se, mikä arjessa jää joskus lausumatta. Siksi niitä kutsutaan myös Itkukirjeiksi, kyyneliä heruu sekä kirjoitettaessa että lukiessa. 
This year we wanted especially to remember all those who had given us a hand or good advice when we for the first time in over 50 years managed to do our own hay at our farm - something that we are very proud of. So there were some busy evenings at Pap's Chocolaterie before Xmas Eve...
 Yritämme kyllä sanoa ääneenkin, esimerkiksi aatonaaton joululahja-ajelulla, kun viemme kotitekoisia ja kiitoksia kaikille meitä vuoden mittaan auttaneille ja neuvoneille. On ollut tilan historiassa ensimmäinen satokausi yli viiteenkymmeneen vuoteen, kun omin voimin ja konein on saatu melkein kaikki peltotyöt tehtyä. Pappa Praliinipaja teki pyöreitä tunteja, kun tämän joulun herkkupallot täyttyivät appelsiinin, piparkakun ja rommin mauilla.

 Saariston joulu on täynnä pehmeää valoa. Metsä on täynnä tiaisten ääniä. Polut ovat pehmeitä kulkea, ja koriin kertyy oksia, varpuja, käpyjä joulupöytään.
December by the Archipelago sea. The air and light are so soft for your sences, and nature has enormous power of healing the mind and body.

 Viimeisiä vihannestilauksia on ollut hauska pakata, miettiä mitähän herkkuja näistä mahtaa kodeissa syntyä. Meillä tehdään punajuurista, palsternakasta, porkkanoista ja perunoista juuresvuokia.
It was a great pleasure to pack the last orders before Xmas - our own organic vegetables. We hope they tasted as good as at our Xmas table!

 Joulukuusen haku on aina oikea retki. Tehdään eväskori, koiratkin tietävät, että nyt on luvassa pitkä patikointi. Tänä vuonna tonttu oli piilottanut korin karttaan merkittyyn paikkaan, ja kyllä se kuusikin sieltä matkan varrelta löytyi, oikein muhkea mallia 'Herraskartano'. 


Also the dogs knew it was time for a picnic to the forest but this year finding the perfect Xmas tree was a bit longer walk - The house brownie had hided the picnic basket at the spot marked in the map!





 Korppoon joulunalusperinteiden kohokohta on Lucian päivä. Palokuntanuoret johdattavat Luciaa seurueineen, Pyhän Mikaelin kirkko täyttyy hymyilevistä ja liikuttuneista saarelaisista.
Highlights of Korppoo Christmas time is absolutely the 13th December, Santa Lucia Day, when the whole island seems to be gathered to the church to follow Lucia play and the young firefighters are ready to guard our walk around the village center. There will be glögg and gingerbread cookies at the market place afterwards...


 Pitihän meidän käydä katsomassa Turun tuomiokirkon kuustakin, vähän joulumarkkinoilla ja torttukahvilla ihanassa Kirjakahvilassa. Ensimmäiset Kauneimmat joululaulut soivat tänä vuonna Tuomiokirkon illassa, Korppoossa laulamme Tapaninpäivänä.
Turku is two ferries and 80 km away, our nearest bigger town and we wanted to see this year's Tree there, too. And it was a perfect occasion to visit the Xmas fair, fill the little Book Café with our family and sing along the Most Beautiful Christmas Carols at Cathedral.




 Piparkakku-Pellas tuoksuu salissa. Se tehtiin ensimmäisenä adventtina ja nautitaan Nuutinpäivänä. Pikkuveli koristeli isoille siskoille muhkeat tissit, piparkakkukissat ja -koirat kirmaavat pihassa. Enkeli katolla symboloi kaikkia taivasmatkalaisia lemmikkejä.
This year's Gingerbread-Pellas found its place above the piano. Littlebrother Isak decorated the big sisters with big tits; everyone gets her own gingerbread figure and gets to eat it, too, on 13th January, but if you are not at home to decorate it yourself, you just have to accept the result of the artist...






 Synnyinmaan ensimmäistä sataa vuotta juhlittiin Korppoossa kouluissa, saarelaisten omissa juhlissa ja kodeissa, Pellaksessakin. Teimme oman tilan vihanneksista artisokkakeittoa, juuresvuokaa ja kahvin kanssa Brita-kakkua, jota valtion juhlakomitea jostain syystä oli lisännyt menuehdotukseensa


The hundredth birthday of Finland was celebrated in Korppoo homes and schools and of course in Pellas, too. We tried some of the officially recommended recipies, like the Brita cake, ours with blueberries.

 Kirkonmenojen jälkeen seurasimme kunniavartiota sankarihaudoilla ja ensimmäistä kertaa näimme, miten sisällissodan punaisten muistomerkille laskettiin myös seppele. Kaunis hetki kirkkomaalla.


At the ceremany by the church the local soldiers died in the Second World War and this year for the first time also those who lost our civil war 1918, the reds, were remembered. Especially touching was the honouring guards by the graves, many relatives to those buried there.


 Joulu alkaa kuitenkin aina Hoosiannasta, Pellaksen Isak ja isoisä lauloivat kirkossa. Joulun vietto on vuoden kohokohtia. Uskon, että ihminen tarvitsee sellaisia hetkiä, joissa liikututaan, hiljennytään, riemuitaan. Uskon, että se, minkä joku kokee ahdistavana tohinana, voi olla valmistautumista, askaretta. Siltä se tuntuu silloin, kun on perinteitä, malleja, reseptejä, joista voi vaikka joka joulu tehdä uuden juhlan uudella kaavalla.
Both Isak, 8 and grandpa 87, sang on the First Advent in church, already a month ago. Now on the first day of the new year 2018 I hope that the joy and magic of these past weeks will carry on to the coming days. Until it is time to pick up a new book and create new memories.



                                                 Hyvää uutta vuotta!
                             Happy New Year!

14.11.2017

Apple Jam for the winter mornings

Fia thought she might actually be able to assist. And she was great company when making the jam of lovely apples from Annika's Wattgast Äppelbod, Korppoo. Even if you are not the greatest fan of the best oat porridge in the world it is impossible to resist it with the jam on top.
Sylttypajassa oli paljon apulaisia, ehkä se oli se tuoksu, ja pitihän meidän pitää vähän kakku & kahvitaukoakin. Annikan omenat Wattkastista, Korppoon pohjoisosan saarelta jalostuivat maailman parhaan kaura-aamupuuron kruunaajiksi.




Fia & Lissi decided it was time for a nap, we went to take up the beetroots. They are next in turn to be cooked and canned!

                                   Seuraavaksi säilötään punajuuria!