Suuri Seikkailu ja elämä nyt!

Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.

KOTIKALLIO

KOTIKALLIO

10.3.2019

Exchanged Gratitude

"Mitä jos keräisin muutaman innokkaan käsiparin ja järjestäisimme lammasleirin?" Onko kukaan koskaan kovan urakan edessä kieltäytynyt vapaaehtoisista talkoolaisista? Näin alkoi viestittely, päätimme ajankohdan, teimme varustelistaa työhanskoista otsalamppuun. Sillä aikaa, kun saariston rauhasta unelmoivat talkoolaiset pääkaupungista valmistautuivat käärimään hihansa, me petasimme, pesimme saunaa, huolsimme vesureita. Niin saapui iloinen autollinen innokkaita, ja johan alkoi metsälaitumella tapahtua! Sillä aikaa kun pari posket nuotiosta hehkuen hiillosti tolpan päitä, osa kaatoi, karsi ja keräsi aitalinjalta kitukasvuista puuta, katajapuskaa, ja riuskimmta iskivät roudattomaan maahan tolppia. Juoksin pellon yli koppa keikkuen makkaraa ja laskiaispullia.
Blessed to have a friend that suggests and organizes that a nature-longing handful from city spends a whole weekend swetting for our forest meadow! Grateful for the helping hands but also for relaxed dinner, hungry mouths empting my pots and pans, discussions and new acquiantaces. It also opened our eyes again to see the everyday beauty of the archipelago, how majestetic is the raven flying over an old forest and how mild is the swing of the rocking-chair by the kitchen stove.
Juliet, always eager to participate when there is grilled sausage for lunch!








Pellaksen pitkän pöydän ympärillä tyhjenivät illan tullen padat ja pannut - isoäiti sanoo aina meri-ilman antavan unen ja nälän. Tutustuttiin, kuunneltiin pappa-trubaduuria, ja mieli täyttyi kiitollisuudesta. Ei vain avusta, vaan myös siitä, kuinka jännittävää on tutustua uusiin ihmisiin, kuulla elämäntarinoita, vaihtaa ajatuksia, miten paljon kohtaaminen antaa. Ymmärsimme uudestaan myös sen, mitä pidämme arjessa itsestäänselvyytenä - kauniin saaristoluonnon, raakkuvan korpin lennon, tuvan vanhan keinutuolin lempeän kyydin ja kynttilän valon heijastuksen saunan ikkunassa. Oma askel löysi takaisin rauhallisen verkkauden.

18.2.2019

Opening The Spring Door...

Aavistus keväästä antaa voimia, niin se vain on. Tuntuu kuin vuorokauden tunnit lisääntyisivät, askel pitenisi ja ajatus kulkisi. Sinikellon kärjet puskevat jäätyneestä maasta, ja talitintit laulavat pensaissa. Fiolina odottaa turhaan lentäviä paisteja lintulaudan yläpuolella.
Spring sun gives enormous strengts - it is amazing! The steps and hours seem longer, first flowers are pushing through the frozen ground and birds are singing. Fiolina has no luck waiting for the flying steaks above the bird table... The sun reviels inside all kind of small tasks waiting for eager hands and I start scrubbing some old paint from the doors. The sheep are also waiting for their spring beaty salong and we start with the pedicure!
Pesutuvan rännit pääsevät nyt paikoilleen odottelemaan sulattavia kevätsateita ja sadevesitynnyrit rakennuksen kupeella pääsyä paikoilleen. Niistä haetaan sitten vettä niin kevätkylvöille kuin saunojille. Sisälläkin auringonvalo paljastaa yhtä sun toista, johon tarttua, ja aloitan ovista, jos edes yksi maalikerros vähemmän jäisi jäljelle. Lampolassa aloittelemme kevään kauneushoitoja pedikyyreillä, että päästään kevein sorkin tutkimaan lumen alta paljastuvia ruohotupsuja.
The raingutters are put up to wait for the first spring showers and barrels underneath to gather the water for the garden and sauna bathing. This red buildning will be our new sauna-laundry-dry-toilet-shower-all-in-one cottage:)









4.2.2019

Simple Winter Joy

                                           Carpe diem hibernus!




Wax Wrapping Weekend

Täällä saaristo sykkii, vaikka ei ihan päällepäin sitä arvaisi jään ja lumikinosten keskellä. VIKK-viikonloppuna - Vietä viikonloppu luovassa Korppoossa joka kuun ensimmäisenä lauantaina ja sunnuntaina - kiipesimme lumivallin yli Korpoströmin saaristokeskukseen. Lämpimässä käsityöpajassa kangaspuiden keskellä Laura opasti meitä luontoystävällisten vahaliinojen teossa. Vanha kauluspaita ja pussilakana pääsivät uuteen tehtävään, toinen heti kotona peittämään vadillista runebergin torttuja.
Our archipelago is amazingly alive during winter months and especially every first Saturday and Sunday of the month. We climbed over the snow to Archipelago center Korpoström and learned how to make wax wraps with bewax. Old linen became handy wraps and one got the job at home to protect the Runeberg's cakes baked for tomorrow. Runeberg, our national poet, loved the muffins and would have appreciated them fresh and soft.







Täällä saaristossa on polkaistu myös käyntiin Muoviton saaristo -kampanja, ja näillä käärimäliinoilla saa unohtaa tuorekelmut kauppaan.
Pellas, tucked in with soft snow, but eagerly participating in the newest campaign, Plastic Free Archipelago. These wax wraps will protect our picnic sandwiches next summer!




31.12.2018

Happy New Year

          Hyvää uutta vuotta 2019 Pellaksesta 
    ja
 lämmin kiitos kaikille 
ihanille vieraillemme ja asiakkaillemme 
mukavista muistoista vuodelta 2018! 




Happy New Year 2019 
and thank you all our lovely guests and customers 
for the nice memories of 2018!

Forest Healing - Metsähoitoa

      Päätimme olla reippaita ja jatkaa metsälaitumen tekoa kotimetsässä, tehdä tilaa tulevalle aitaukselle katajikkoon ja suurentaa pieniä aukeita, että valo pääsee elvyttämään uinuvia siemeniä ja lampaat löytävät sitten kesällä nyhdettävää. Rakastan tätä pehmeää talven valoa, joka on niin lempeä sielulle ja silmille. Haltiamänty sai käsivarret ympärilleen, kuiskailimme toiveita tulevalle vuodelle sen kilpikaarnan kätköihin.
       Metsänhoito oli jälleen enemmän metsähoitoa, kun palailimme hämärän tullen. särkevin jäsenin, hyvällä tavalla uupuneina, eväskori tyhjänä ja kuuman mehun maku suussa, mieli levollisena.
We decided to have a day at the home forest and work with the forest meadow fence for next summer. Julle the dog got some pizza and the old Fairy Pine arms around its trunk. The real benefit was though again the peace of mind, but we did get sore muscles and an empty basket, too & some cleared passage... 









30.12.2018

Winter Lifelines

Talviaikaan pihapiirin elämänviivat näkyvät polkuina. 
Yksi polku vie lampolaan ja se on täynnä heinänkorsia. Lintulaudoille on kahlattu jalkaan sattuneilla tohveleilla ja siksi on yritetty päästä sipsutellen liukastumatta ja vähin askelin kastumatta.  Kompostille mennessä kurkistan kasvihuoneeseen, sillä siellä tuoksuu aina vähän kevät ja multa aurinkoisina päivinä. Pesutuvalle vievän polun varrelta saattaa löytyä kyydistä pudonnut tyynynliina tai yksinäinen sukka. Kellarille koukataan huurteisten pyykkinarujen alta. Vaikka pyykki vain raikastuisi, haluan tänään ripustaa sen talviaurinkoon, sillä merkillisesti ensimmäinen aurinkoinen talvipäivä saa jo haistelemaan kevättä ilmassa. Sitä ennen kannetaan vielä monta puukoppaa liiveriltä tupaan ja liukastellaan postilaatikolta kotiovelle.
You can see the ifelines of the winter time in paths that cross the garden and yard.
      One is taking you to the sheep barn and there is always a lot of hay along it. Small careful steps are taken to the bird table because of some reason you often seem to take odd slippers when crossing the snow with the bread crumbs and seeds. When heading towards the laundry cottage you might find a lonely sock hanging from a berry bush dropped in a hurry. The frosty clothes pegs in the glittering winter sun just call you to believe that there is a tiny wish for the spring in the air although there are still piles of wood waiting for to be carried from the woodshed and many slippery hazards when getting the day's paper from the mail box.