Suuri Seikkailu ja elämä nyt!

Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.

KOTIKALLIO

KOTIKALLIO

25.3.2015

Sieraimet pinnalla ei riitä!



It does not cost to breathe but I notice I´m holding my breath. I am so good at fussing - doing, constantly - that I am too busy to stop and admire ending up feeling empty. Of me.

 Ilma ei maksa, mutta kiireessä pidätän hengitystäni ja pihistelen. Jos jossakin olen hyvä niin loputtomassa touhuamisessa. Se tarkoittaa sellaista älytöntä järjen sumeutta, kun ihan marttana päätän raahata vielä tuon lautakasan sirkkelille ja kavuta vielä kerran tikapuille maalipytty keikkuen. Loppuun piiskattu luterilainen moraalikin jo anelee armoa perheestä puhumattakaan. En jaksa iloita siistiytyvästä pihasta, enkä tuvan punaisesta kyljestä, kun maistelen tippuvia punamultapisaroita kurkotellessani sitä viimeistä lautaa. Tuntuu, että tikkailla on tilaa ja haalareissa lepattaa, vaikka siellä pitäisi olla myös puoliso, äiti, virkeä palkkatyöläinen ja ahkera sadonkorjaaja. Kovin tuntuu kuitenkin tyhjältä. Taitaakin puuttua minä itse. 
When building something big - like future - it is easy to forget when tired meaning of all this hard work. Carpe diem. It sounds so simple and I try to forgive myself for failing again and again. To breathe.
Kun rakentaa, ajatus karkaa usein jo seuraavaan urakkaan, tilattavaan kuormaan ja hukassa olevaan muurariin. Mitä maksaa rahti saaristoon ja miten tehdään pienurakkasopimus? Tuskin pysähdymme ihailemaan työn jälkeä ja valmistunutta seinälaudoitusta, kun mieli kurkottaa jo piippuun ja sen pohjavaluun. Jos kuitenkin pitäisi sanoa yksi asia, joka tekee tästä aherruksesta mielekästä ja saa tuntemaan elävänsä eikä vain rakentavansa, olisivat jo muinaisen Rooman rakentajat neuvoneet: ”Carpe diem!” Tartu hetkeen, ole tässä hetkessä läsnä, pysähdy. Hengitä ihan täysin rinnoin.
To get rid of the adrenaline addiction and stress loving I have to learn to stop, sit down and thank myself, admire all the fine things I have made this far. And to notice the signs of spring.
Kun vauhtia riittää, ei enää muista määränpäätä, eikä ehdi katsella maisemia. Omatoimisella diagnosoinnilla määritän taudinkuvaksi stressiriippuvuuden ja adrenaliiniaddiktion. Koitan ehtiä, revetä ja kiiruhtaa – ja olen koukussa. Kadun ja päätän pyristellä, en ensimmäistä kertaa, mutta päätän myös olla itselleni armollinen. Annan itselleni luvan katsella, kurkistella ja kehua, silitellä ja taputella. Ihastelen ja kiitän. Istun ja huomaan mustarastaat, huikkaavat harmaatikat, pilkistävät silmujen kärjet. Olla. Ihan vain minä.
Spring in Rumar.

17.3.2015

Smoke Signals...




Kotiliesi 40, uskollinen puuhellamme on pitänyt pahana matalalla roikkuvia pilviä ja pellon yli ryömivää merisavua. Se on protestoinut matalapainetta ponnekkailla tuprutuksilla. Ryntään hätiin sanomalehden ja tikkuaskin kanssa. Nokiluukku on kylpyhuoneessa uunin takapuolella, ja ensin on raivattava edestä roskakori ja potta. Koetan sytyttää tötterön ja saada toisella kädellä pyöreän luukun auki, ennen kuin palovaroittimien ketju-ujellus herättää koko talon.

Our stove protests the heavy clouds hanging over the fields and the creeping fog from the sea. It starts to puff smoke and I run with newspaper and matches to the resque.. The flue is on the other side and when you open the lid, put a lit roll of paper there, it warms up the chimney and makes the draught stronger. That I try to do before there is so much smoke in the kitchen that the central alarm goes on and the ears-filling-voice can be heard in every room of the house.
http://www.piketa.com/sv/lang/liesimusta-ferro-spis-svart-vuodesta-1910
Kevään tullen alkaa olla liiankin kuuma sytytellä hellaa aamuisin, mutta kun tekee mieli paahtoleipää. Kerskailemme kylän suurimmalla paahtimella: kihararaiset metallihäkkyrät, joita myös kattilanalusiksi kutsutaan, levitetään kuuman hellan päälle, ja leivät asetellaan paahtumaan. Jos haluaa tummempaa pintaa, avataan pesäluukkua tai unohdetaan vahtia.

Pea soup, the best Easter fast food of organic peas!

We light our old stove every morning until it gets too warm to use it  - that is then the end of our toasting season. We have the biggest toaster of the village - we use the metal gadget made to use under kettles as a toaster. It is great! It is fast and you can have as many toasts as you need.
Or the recipe from a hearty book of Barbara Constantine, one of those books that makes you believe in life and best read aloud to others, we recommend warmly:) 

Silmiä kirveltää. Kotiliesi taitaa tarvita huoltoa. Kesäkuumalla voisi muitakin levossa olevia uuneja rapata sisältä ja maalata ulkoa. Nostamme hellan keittolevyt hellakoukulla sivuun ja ymmärrämme savun paremmin. On lämmitetty koko talvi ahkerasti, keitetty ja paahdettu. Musta sahara aaltoilee rautakannen alla, kun tuli on puhaltanut noesta ja tuhkasta kaartuvia dyynejä ja valleja kaikkiin mahdollisiin koloihin. 
The most eager kitchen helping-hand Laara ready for the left-overs...
Kaavimme hiekkalapion ja pahvinsyrjän avulla tuhkat talteen marjapensaille, tuhkaimuri syö loput. Kulahtanut levynpinta kertoo seisoneista vesikattiloista ja ruuanpolttamista, mutta liesimusta tekee pintaan hinkattuna siitä kauniin matan.
"I am so hungry, too.." seems Brianna to be saying.
"Could you drop something else, too?" Juliet wouldn't mind.
We lift up the plates and find a sahara of ashes. The berry bushes will love it and the black conditioner - Ferro spis svart - will do the wonders for our oven. At a breakfast with no toast and no smoke we list the spring tasks - someone should repair the window putty that the great tits have eaten up during the winter. That we tried to prevent it by mixing food oil with chilipepper and painting the putty around the windows and the wet snow rain flushed our mix over the windows makes the job a task nobody is volunteering for... 

Paahtoleivättömällä ja savuttomalla aamupalalla  listaamme  kevättöitä. Nälkäiset talitintit nokkivat talvella ikkunalaseja reunustavan kitin parempiin suihin, vaikka kuinka koitimme levittää reunuksiin ruokaöljyyn liotettua valkopippuria. Räntäsade viimeisteli työn levittämällä töhnän pitkin lasia. Kuka haluaa koittaa pippuroidun kitin levitystä ja kuka pesee ikkunat? Lampaiden talviherkut kerput ovat tehneet kauppansa ja lehdettömät oksat kerätään pääsiäiskokkovärkiksi. Lampolan pehkujen tyhjennys on edessä lähempänä kesää. Tuhti olkipatja levitetään kasvimaan katteeksi. Yhdenkään vapaaehtoisen käsi ei nouse…

The branches our sheep have eaten during the winter should be gathered for a bonfire for the Easter Saturday and if we are going to welcome the hens this summer the old stable where the sheep and the goat Agnes lives now has to be emptied of the hay and straw of the winter period. A lot to do but with this fabulous sun I could stay outside and sweat all day! Spring...