Treasure we never found under the floors...

Hei Panu!

The Confirmation of my daughter was in few weeks and we decided it was time to begin with the old living-room - Salen - that had served as a storage of material. We had bought the most beautiful wall paper by  the Finnish Tapettitalo, Pihlgren & Ritola, a William-Morris-style dream but the old ceiling needed some mending first. That is when it happened. My husband phohed me: "We have a problem!"

Mikä nyt saikin kurkistamaan pahvin riekaleen alle oikein kunnolla, viimeinen silmäys ennen paikkauspalan liisteröintiä? Mies soittaa: "Meillä on ongelma."

When mending the paper-ceiling he had seen a glimpse of another paper and with paintings. We decided to have a look and found 1,20 m wide paintings with stripes and figures going around the whole room of 40 square metres. The Museum Bureau of Finland is now back from holiday, so we have to give them a call - and perhaps the renovation Guru of Finland, Panu Kaila: "What do you advice us to do next...?"

Olimme varjelleet salin pinkopahvikattoa ja kattorosettia kaiken keskellä, ja tiesimme, että riuskatahtinen isoisä kantoapuna ja pitkät vanhat naulaiset kattolistat olivat kohtalokas yhdistelmä. Reikiähän siinä syntyi, repeämiä vanhaan kauniiseen pahviin, kun salista tuli rakennustarvikevarasto listoille, lankuille ja kuitulevyille. Lähestyvät rippijuhlat pakottivat käärimään hihat. Katto piti saada kuntoon, ja tapetit seinille!

And the William Morris is of course all wrong - not to mention the blanket I have been knitting all winter  and the huge lamp I bought this summer, the one my children call the poisonous mushroom.. -  And how could a modest pilot estate afford a painting like this?

Jotta jaksaisimme uskoa joskus istuskelevamme salin uunin lämmössä nojatuoliin käpertyneinä kirjahyllyjen keskellä, olimme liisteröineet yhden vuodan William Morrisia takanurkkaan, josta se oli loistanut meille uskon majakkana remonttipölyn keskeltä. Olin koko talven virkannut isoäidinruutuja tapettiin sointuvin värein torkkupeitoksi ja raahannut lasten mielestä myrkkysientä muistuttavan kaksimetrisen jalkalampun roikaleen romuantiikista odottamaan sitä nojatuolia ja takkatulta. Nyt meni kaikki uusiksi. 

We knew that August who built the house in the beginning of 1870's had been piloting the Tsar Alexander III himself and got a watch and a medal, perhaps he got some rubels, too.

Kun ehdin kotiin, oli jo osittain paikattu pinkopahvi suurina riekaleina salin lattialla lautakasojen päällä. Se, mitä oli jäljellä, oli roikkuvia liaaneita pahvivuotia ja nupirihman suikaleita katossa, josta esiin oli paljastunut vanha pinkopahvi ja sen maalaukset. Koristeraidat lähtivät seinän vierestä ja ne aitasivat raamit seuraaville kuvioille, joita oli töpsötelty sabluunan läpi, kunnes seuraava juova kuvioineen taas otti johdon. Kun kosteusläiskät olivat paljastaneet päällimmäisen pahvin maalatuksi liimamaalilla, nämä vanhemmat olivat temperavärejä, kovia ja kiiltävämpiä munan, pellavaöljyn ja väriäineiden kaikenkestäviä emulsioita.

Susanna from Wanhan Restaurointi gave us some advice and guessed the painting is done with tempera colours - an emulsion of egg, linen oil and colours. And mint green, orange and gold, different shades of brown - how shall we paint the walls now?

We also remembered the story my mother-in-law once told us. Her father, born in 1901 had told her, that when he was a little boy some paintings in the ceiling had been replaced by a new ceiling paper and nobody had seen them since. This changed our plans for the Confirmation party but it was a very nice party after all.

Isoäidin tarina muistui nyt mieleen, mutta olimme ajatelleet jättää sen tutkimisen seuraavalle sukupolvelle. Että isoäidin isä oli muistellut nähneensä pienenä poikana salin katossa maalauksia, jotka sitten oli peitetty, ajoittaisi nyt löytöämme. Rippijuhlien kattaus menisi uusiksi virkkuista puhumattakaan, mutta ei tämä ollut ongelma, vaan aarre ja arvoitus. Kuka oli maalannut nyt repaleisen ja naulatun katon loistokkaat kuviot, joissa on väri-iloiteltu kullalla, ruskean eri sävyillä ja mintunvihreällä? Ja miten me sen säilytämme? Kiitos, isoisä, kantoavusta, nyt täytyy kirjoittaa Panulle!

And Iris was as lovely as she always is.