Suuri Seikkailu ja elämä nyt!

Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.

KOTIKALLIO

KOTIKALLIO

3.9.2017

McPellas Girls

In the old days cows and sheep kept the islands open but now it has to be planned. We wanted to see that the little island of Svedjeholm that belongs to our farm would look like it used to, 50 years ago.
Entisaikaan karja kuljetettiin kesäisin lähisaariin, ja naisväki sousi niitä sitten lypsämään. Saarten ilme oli avoin ja avara, mutta kasvoi umpeen, kun karjanpito loppui. Pellaksen pieni Svedjeholm oli sellainen saari, jonne kesähommiin hankimme seitsemän uutta uuhta, lammasneitoa. 
So we bought seven new sheep but before they could arrive we had to fix the fence. Here the land is still rising after the Ice Age and that's way our island has grown together with the neighbouring island.
Sitä ennen piti laidun aidata, sillä maankohoamisen vuoksi oli meidänkin Svidi kasvanut kiinni viereiseen saareen. Työtä riitti moneksi päiväksi, ja mukava naapurintäti lupasi pitää silmällä uusia kesäasukkaita ja hälyyttää hätiin, jos aita ei pidä. Uimaan ehdiittin kuitenkin aina, ja ruokaa laittaa, että työ maistui.

It was a lot of work and many island days before we could start planning the arrival of the summer workers.



Kesäkuun alussa haimme uuden katraan, joka saapui Korpoströmin satamaan Nauvosta ja pääsi nyt kesän viettoon autiolle saarelle mukanaan suolakivi ja sääsuoja.
Our new workers came from the island of Nauvo and are of the Finnish landrace. One of the dark brown ones took the leading possition, was alert and clever. We named her Michelle.
Porukasta erottui heti fiksu ja toimelias uuhi, jonka nimesimme Michelleksi kuuluisan esikuvan mukaan.

Of course we had to stay overnight, too and visiting the island to count the sheep gave us a good reason for a swim & picnic at least twice a week.
Ensimmäinen yö uudessa kesätyössä, pitihän meidän jääda seuraksi, ja sitten saimme hyvän syyn uintiretkeen pari kertaa viikossa koko kesän. Lampaat piti laskea, ja samalla ihastella työn jälkeä.

Nyt alkaa saari olla parturoitu ja aika palata kylälaitumelle, kotiin. Se onkin sitten ihan oma juttunsa se!
Time to start planning the moving to the village, they've done a good job and there isn't much left to eat. But that will be a whole new story!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti