Summertime

Summertime when will you come?

I wanna put my light things on
I wanna put my winter life away
Summertime I need a sunny day

I want those peaches on the table
Want the watermelon red
And the warm sun creeping through the window
To ease me out of bed

I want the sand out there to lie on
And the sea out there to swim
So my heart can take a holiday
From breaking over him

Summertime when will you come?
I wanna put my light things on
Wanna put my winter life away
Summertime I need a sunny day

And I want to drive forever
Wanna roll my windows down
Get the breeze back on my body
Get my feet back on the ground

I want the sand out there to lie on
And the sea out there to swim
So my heart can take a holiday

From breaking over here

Summertime when will you come?
I wanna put my light things on
I wanna put my winter life away
Summertime I need a sunny day

I love this song written by Leonard Cohen and Sharon Robinson. It is exactly what I want my summer to be - and a lot more. Every summer at some point it strikes, unbearable feeling of the days that pass and I try to do my best, but no time is enough for everything that is expected - that I am expecting of myself - and that I just follow the stream of happenings trying to adapt. An old friend threw me a life saver just in time by saying:

- I pass my life in high speed to be able to finish the world for others. Every once in a while I have to stop to think what makes me do all this. Every time I reach the conclusion that in fact I am living my dream. It does not always feel like it but when you futher  away ahead and back you notice that this is what you have always wanted. You just have to slow down to be able to enjoy it. 

When I look ahead and back my summer days I notice that they are filled with just the things that I need.

- Ohitan koko ajan kauheaa vauhtia omaa elämääni, että ehtisin saada maailman valmiiksi muita varten. Aina välillä on pakko pysähtyä miettimään, mikä saa minut tekemään tämän kaiken. Aina olen tullut siihen tulokseen, että itse asiassa elän juuri omaa unelmaani. Se ei aina tunnu siltä, mutta kun asiaa katsoo pidemmälle eteen ja taaksepäin huomaa, että tämä kaikki onkin juuri sitä, mitä olen aina halunnut. Pitää vain osata hiljentää sopivasti tahtia, että osaa nauttia siitä.

Joka kesä iskee kesähinku - rakastan tuota Sharon Robinsonin laulamaa kappaletta - se sanoo sen mitä tunnen kun kaipaan kesää ja kun keskellä kesää huomaan, että päivät katoavat jonnekin ja yritän tehdä siitä täydellistä muille ja unohdan mitä olen tekemässä. Tänä kesänä keskellä pahinta hinkua pelasti nämä yllä olevat rivit vanhalta ystävältä. Sillä kun ajattelen kesäpäiviä, on niihin mahtunut juuri sitä, mitä olen tarvinnut.

August, Little Uno and Cecilia, year 1904 perhaps in front of the same lilac bust as below and this summer it really hit the record of blooming wild. The scent filled the rooms inside.

Little Isak joined a summer camp and made an insect hotel and drew cats and dogs that fill the farm. We are also glad to welcome a new family to our village - happiness is to have juice & biscuits in the garden with a new friend.

To our sorrow our Agnes the Goat passed away after a sudden illness and the ashes were laid in the garden and a new rose planted above. Agnes would have loved to eat all the flowers.

Midsummer gathered the family and friends to lift up the May pole of Rumar village and to celebrate the night when the sun does not set. Wild flowers were gathered by the children and pappa the father made a big lovely garland for the top of the pole.

Now it is the season of harvesting  - all the richnesses of garden, field and forest. The cornflower is opening new flowers every day. I feel my thoughts are maturing as well and I have found my spots of  sand, sea and breeze.

Hay, We Did It!

It feels as if we have become real farmers now when we finally managed to get own machine instead of buying the services from others. Masse ´82!

Kesän superponnistus ja uusi askel oli hankkia koneet & vehkeet! Haimme vanhoja kunnon pelejä, joita voisi käyttää ja korjata, ja löytyihän niitä! Valmet20 sai nyt jäädä eläkkeelle - tosin Ahvenanmaan pyöräretkellä näimme tämän koneparin heinähommissa niin, että pikkutraktori kuljetti ja isompi paalasi. Nyt piti turvautua farmari-toyotaan - nimi oli enteellinen siis. 

Oli kyllä sen verran juhlava hetki, kun Masse saapui kahden lautan takaa kotiin ajettuna, että piti oikein kolmen sukupolven voimin katsastaa!

Big moment, three generations admiring.

Now we just had to wait the weather to be able to begin!

Odotimme heinäilmoja, ja kun sääkartta lupasi poutaa, alkoi niitto, pöyhintä ja lopulta paalaus. Paalaimen vanha isäntä tuli kädestä pitäen opettamaan, ja pikku hiljaa alkoi narut pysyä ja paaleja putkahdella. 

After several days of dry sunny weather the tractor began to bale, over 400 bales were stored for the winter for the sheep. Big relief! We made it!

Haravan varressa hosuimme, heinä tuoksui, ja yli 400 paalia saatiin suojaan & merisuolaa sekaan!

Aitta ei ollut ihan sadetiivis, joten se muodosti oman pikku haasteensa. Tupajumi ja aika olivat olleet ahkerina, mutta kyllä siihen katto saatiin.

Next challenge was to keep the bales dry & safe when time had eaten up the roof but the rescue was on its way!

Vähän isommat farmarit täällä ovat rakennelleet isänmaallisia kuvioita, meidän pitää keksiä jokin oma juttumme. Ehkä sinivalkoiset heijastinliivit lampaille?

Big farmers here have been decorating with Finnish flags to honor the 100th birthday of Finland - we have to think something different...

Ruokahuoltoon täytyy panostaa ensi vuonna, kun jälkikasvu ilmoitti luopuvansa perintöosastaan, kun urakka oli valmis. "Että ensi vuonnakin?" Pulla on paras lääke vaivaan kuin vaivaan, ja ehkä limonaadipullonkin voisin ostaa. 

We also have to think something new for the next year when children announced that they are willing to give up their inheritance if we are thinking of continuing summer '18. Perhaps some buns & soda would do the trick...? Or would you like to come and give a hand?

The Newest Sleep-In

The nature therapy is starting to show its power... The effects of green power exercises are to be seen.

 We have been every now and then in the forest to continue with our forest meadows and enjoyed the first spring days with the sun.

 The huge juniper bonfires has been lit and we have been as smoked as our picnick sausages.

 Now it is time to begin with the potatoes and prepare the soil for the new season of growth. Now fully ecological - organic - we were more than glad to order the seeds and potatoes fully organic.

And the wood, it has been chopped & piled. The children asked if we are going to "sleep in" the newest building as we have done with all the others, but no, not this time. And it is already "full-booked"!

     

A Visit That Made Us Giggle

Humour is best when you find it in your every day and can laugh at yourself. Sometimes at the way we live, think and do things. It shakes up the ordinary and this time it gave us again a good reason to get together an week-day evening around tables with good food and wine & the locals.

It was a young Finnish-Swede commedian Alfred Backa - a man with his guitar and re-texted songs about our lives. I can never again listen to Michael Jackson and Smooth criminal without thinking about a Sundin driving taxi in the Philippines...

https://www.youtube.com/watch?v=ZPcAYBauaL8- WoW!

And this was a pure euforia..
https://www.youtube.com/watch?v=F-vka3CsVVE

Hotel Nestor was crowded!

I hope you had been there, too. This is the way we do it here in the archipelago.

 His book is to honour Finland that is this year celebrating its 100th birthday. The book has a chapter for each year and while visiting the local high schools the pupils could pick a year - of course they chose the year when sexual education started in the Finnish schools!

To visit Hotel Nestor: http://hotelnestor.fi/ 

Archipelago Winter Theraphy

Voisi kuvitella, että tänne olisi tulijoita jonoksi asti kuin Itä-Suomen lammaspaimeniksi, jos kaikki kiireen kurittamat tietäisivät, mitä ovat metsätyöt. Näin ainakin hoemme, myös asiaan vähän epäilevämmin suhtautuvalle teinipolvelle, joille puskee tenttejä ja koeviikkoja juuri, kun olisi paras savottakeli.

One way to gather the family to forest work is the bonfire meals but it is only one of the benefits. After a day outdoors, your muscles knowing why they need the rest and all the worries thought through while working, piles of wood ready to dry for the next winter and old meadows opening, it is the balance of body and mind that is the best price of all.

Yhtä kaikki olemme - lumella tai ilman - metsässä. Talven tuntomerkit on pitänyt päivittää uudelleen, niin yllätyksellisiä ovat ilmat. Ennallistamme vanhoja metsälaitumia, jotka viimeisen kuudenkymmennen vuoden aikana ovat metsittyneet ja vain muutama satunnainen kasvi, piikkilangan pätkä paljastaa vanhat lehmien kulut. Raivaamme suuren osan maata peittävistä katajista, kaadamme riukumaiset nuoret puut. Kelot ja suuret hongat saavat jäädä. Samalla syntyy ensi talven polttopuut. Nuotioeväät ovat päivien kohokohtia, kaikkien mielestä, ja saamme houkuteltua niin teinit kuin vanhanparin ainakin ihailemaan työn jälkeä.

 Maisema avartuu myös toiseen suuntaan ja on jännittävää nähdä, miten niittykasvit alkavat itää uudestaan metsänpohjan paljastuessa.

The scenary is wider and when more light gets to the forest bottom the old meadow flowers will return. The Juniper bushes covering the ground are burnt in bonfires and even if the weather gives us a suprise after another we walk over the fields to forest whenever we find time.

 Sitten heräämme taas lumiseen aamuun. Nyt eivät katajien versot erotukaan, on hyvä keli polttaa kuivuneita rankoja ja tehdä latuja.

When given snow it is time to take the skies! Once in the forest you would love to stay but the short winter days force you indoors.

Metsällä on merkillinen voima, kun sinne haluaisi jäädä, keuhkot täynnä raitista ilmaa aistit tuntuvat näkevän enemmän. Sinnittelemme viimeiseen asti, kunnes jalka kompastuu Hiisin jokaiseen ansaan ja alkaa epäillä mitä sahaa. On pakko palata sisään, lämmittämään uuneja ja asettelemaan kintaita kuivumaan. Jäsenissä tuntuu tehty työ, ja uni tulee kutsumatta. Jokaisen ajatuksen on ehtinyt ajatella, mikään ei jää mielen pohjalle.

 Ja taas herätään tippuviin räystäisiin! Kevätvalo alkaa olla huumaavaa, sillä nyt ei ulkoa malttaisi ollenkaan sisään ja iltakin on pitkä. Ensimmäiset mustarastaat nokkivat pihapöydälle tuodut omenanpuolikkaat ontoiksi. Joko on aika kerätä sukset ja luistimet? Onko ne metsässä huhkitut päivät vai nouseva mahla, kun uudet ajatukset itävät levänneessä mielessä, askel on jäntevä ja voimansa tuntoinen.

And a warm morning again - is it now time to gather the skies and skates when the first blackbirds have arrived and are enjoying the apple halves we offer on the garden table?

                                               Meistä on tullut voimanpesiä! Yhdessä tekemisiin kasvetaan, eikä sen tarvitse olla pakolla vääntämistä, kun siitä voi tehdä leikin ja ylpeyden aiheen, eikä pieni tuntipalkkakaan haittaa. Samalla ehtii kertoa monta tarinaa, kuulla piilopaikoista ja kuulostella ääniä oksilta.

Forest has made as strong! It also makes us strong together. It is good to learn how good it feels to work and work together. You can make it like a play, full of stories and observing the voices from the trees. And thinking of some pocket-money helps, too...

But the best pal in the forest is Julle the dog, always there, at least so long the picknic basket is there. Wish to be able to do this every day!

 Kaikista innokkain metsäkaveri on kuitenkin Julle, joka on taas jaksanut olla mukana työssä koko päivän. Se ottaakin varsin rennosti. Niin kauan kuin eväskoppa on riukujen päällä, ei kannata kiirehtiä kotiin. Kun tätä voisikin tehdä joka päivä! Kyllä kiittäisi mieli ja ruumis!