Meidän elämämme Turun saaristossa vaalien vanhaa luotsitilaa, lapsiamme, luontoa ja toisiamme. Pellas Lotshemman on suvun vanha luotsitila, jonka haltijat ovat olleet luotseja - milloin Ruotsin kruunulle, milloin keisarilliselle Venäjälle - ja samalla kalastaneet ja viljelleet maata. Se on nyt asuttu 50 kesähuvilavuoden jälkeen, meidän oma paratiisimme ympäri vuoden.
Suuri Seikkailu ja elämä nyt!
Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.
KOTIKALLIO
2.4.2019
10.3.2019
Exchanged Gratitude
"Mitä jos keräisin muutaman innokkaan käsiparin ja järjestäisimme lammasleirin?" Onko kukaan koskaan kovan urakan edessä kieltäytynyt vapaaehtoisista talkoolaisista? Näin alkoi viestittely, päätimme ajankohdan, teimme varustelistaa työhanskoista otsalamppuun. Sillä aikaa, kun saariston rauhasta unelmoivat talkoolaiset pääkaupungista valmistautuivat käärimään hihansa, me petasimme, pesimme saunaa, huolsimme vesureita. Niin saapui iloinen autollinen innokkaita, ja johan alkoi metsälaitumella tapahtua! Sillä aikaa kun pari posket nuotiosta hehkuen hiillosti tolpan päitä, osa kaatoi, karsi ja keräsi aitalinjalta kitukasvuista puuta, katajapuskaa, ja riuskimmta iskivät roudattomaan maahan tolppia. Juoksin pellon yli koppa keikkuen makkaraa ja laskiaispullia.
Pellaksen pitkän pöydän ympärillä tyhjenivät illan tullen padat ja pannut - isoäiti sanoo aina meri-ilman antavan unen ja nälän. Tutustuttiin, kuunneltiin pappa-trubaduuria, ja mieli täyttyi kiitollisuudesta. Ei vain avusta, vaan myös siitä, kuinka jännittävää on tutustua uusiin ihmisiin, kuulla elämäntarinoita, vaihtaa ajatuksia, miten paljon kohtaaminen antaa. Ymmärsimme uudestaan myös sen, mitä pidämme arjessa itsestäänselvyytenä - kauniin saaristoluonnon, raakkuvan korpin lennon, tuvan vanhan keinutuolin lempeän kyydin ja kynttilän valon heijastuksen saunan ikkunassa. Oma askel löysi takaisin rauhallisen verkkauden.
![]() |
Juliet, always eager to participate when there is grilled sausage for lunch! |
Pellaksen pitkän pöydän ympärillä tyhjenivät illan tullen padat ja pannut - isoäiti sanoo aina meri-ilman antavan unen ja nälän. Tutustuttiin, kuunneltiin pappa-trubaduuria, ja mieli täyttyi kiitollisuudesta. Ei vain avusta, vaan myös siitä, kuinka jännittävää on tutustua uusiin ihmisiin, kuulla elämäntarinoita, vaihtaa ajatuksia, miten paljon kohtaaminen antaa. Ymmärsimme uudestaan myös sen, mitä pidämme arjessa itsestäänselvyytenä - kauniin saaristoluonnon, raakkuvan korpin lennon, tuvan vanhan keinutuolin lempeän kyydin ja kynttilän valon heijastuksen saunan ikkunassa. Oma askel löysi takaisin rauhallisen verkkauden.
18.2.2019
Opening The Spring Door...
Aavistus keväästä antaa voimia, niin se vain on. Tuntuu kuin vuorokauden tunnit lisääntyisivät, askel pitenisi ja ajatus kulkisi. Sinikellon kärjet puskevat jäätyneestä maasta, ja talitintit laulavat pensaissa. Fiolina odottaa turhaan lentäviä paisteja lintulaudan yläpuolella.
4.2.2019
Wax Wrapping Weekend
Täällä saaristo sykkii, vaikka ei ihan päällepäin sitä arvaisi jään ja lumikinosten keskellä. VIKK-viikonloppuna - Vietä viikonloppu luovassa Korppoossa joka kuun ensimmäisenä lauantaina ja sunnuntaina - kiipesimme lumivallin yli Korpoströmin saaristokeskukseen. Lämpimässä käsityöpajassa kangaspuiden keskellä Laura opasti meitä luontoystävällisten vahaliinojen teossa. Vanha kauluspaita ja pussilakana pääsivät uuteen tehtävään, toinen heti kotona peittämään vadillista runebergin torttuja.
Täällä saaristossa on polkaistu myös käyntiin Muoviton saaristo -kampanja, ja näillä käärimäliinoilla saa unohtaa tuorekelmut kauppaan.
Täällä saaristossa on polkaistu myös käyntiin Muoviton saaristo -kampanja, ja näillä käärimäliinoilla saa unohtaa tuorekelmut kauppaan.
![]() |
Pellas, tucked in with soft snow, but eagerly participating in the newest campaign, Plastic Free Archipelago. These wax wraps will protect our picnic sandwiches next summer! |
31.12.2018
Forest Healing - Metsähoitoa
Päätimme olla reippaita ja jatkaa metsälaitumen tekoa kotimetsässä, tehdä tilaa tulevalle aitaukselle katajikkoon ja suurentaa pieniä aukeita, että valo pääsee elvyttämään uinuvia siemeniä ja lampaat löytävät sitten kesällä nyhdettävää. Rakastan tätä pehmeää talven valoa, joka on niin lempeä sielulle ja silmille. Haltiamänty sai käsivarret ympärilleen, kuiskailimme toiveita tulevalle vuodelle sen kilpikaarnan kätköihin.
Metsänhoito oli jälleen enemmän metsähoitoa, kun palailimme hämärän tullen. särkevin jäsenin, hyvällä tavalla uupuneina, eväskori tyhjänä ja kuuman mehun maku suussa, mieli levollisena.
Metsänhoito oli jälleen enemmän metsähoitoa, kun palailimme hämärän tullen. särkevin jäsenin, hyvällä tavalla uupuneina, eväskori tyhjänä ja kuuman mehun maku suussa, mieli levollisena.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)