Water Animals

”Jokainen vastaa sitten omista varpaistaan, ei tässä kaikkea ehdi”, ja lasken kolmeen. Kiskomme ja työnnämme. Vene haparoi pöllien päällä. Neljään naiseen ja kolmeen mieheen se ähelletään yli rantatörmän ja litistyvien kumppareiden jäälohkareiden puskun ja nousevan veden ulottumattomiin telkän pöntön kaveriksi talviteloille. Kiitos tästä liudasta! Kyyneleet poskilla vilkutan hanhiparvelle, joka huutaa hyvästejä, ja selitän liikutustani silmiään pyöritteleville lapsille: ”Jättävät meidät taas.” Merirokot raapivat rystysiä.

Thank God for our many children - and some borrowed! They were all needed when we had to get our boats up on land before the first hard autumn storms and wind from the east, always bad in our small village harbour. Grand-parent's little rowing-boat was a piece of cake!

Vanha luotsiasema nousee vastarannalla. Keltainen kaislikko kahisee. Nostan kuin spanieli kuononi ja haluan sisääni meren suolaa ja auringon viimeistä lämpöä, kun keräämme kuivuneet verkot ja unohtuneet ämpärit rantavajaan. Innostumme sisustamaan vaseliinituubien, onkivapojen ja perkausessujen sekamelskaan naisväen kaipaamaa uimahuonetta. Vanha  laudoitus on niin säänpieksemää, että tirkistely on turhaa, voi ihan vilkaista. Pelastusliivit tarvitsisivat naulakon, vavat ja pesuvadit telineet. Mytyn vanhoja käsinsolmittuja verkkoja voisi nostaa katonrajaan tunnelman tuojaksi.

 But the old Buster of our girls, Pellas Flicka was a tough one. It was full of water but was then rowed in Venetian way to the shore.

With the help of round stocks and muscles it was then pulled and pushed up!

And because you never know how high the water and ice will reach this winter we didn't take any risks but placed it under a big old pine high up behind the fishing shed. 

The boys rescued the bath toys!

 Mies huokaa, lisää listaan, mutta innostuukin. Kesän veneretkillä on ihasteltu komeita venevajoja, jotka ovat kuin paattien autotalleja. Osa on kallellaan menneeseen, mutta monella rannalla punamullattiin uutta. Toppuuttelen. Kun saataisiin edes laituri ehjäksi! Edellistalvi nostatti pylväslaiturin pään vinkuraan. Päätettiin korjata, vaikka arkkulaituri kestäisi paremmin ja olisi kunniakkaan perinteikäs. Siinä salvattu hirsineliö upotetaan ja täytetään murikoilla. Hirsikerroksia lisätään, kunnes ollaan sopivasti pinnalla. Sitten kirstu katetaan päältä ja sivulta. Nätti kuin mikä.

Then Pellas II. First it was driven to Korpoström harbour. It was almost too lovely a day to take it up without a last voyage...

Korpoström Mansion and the fine boat house and pier

 With the help of a local farmer Pelle the boat swam nicely to its vehicle.

Although Isak thought it was quite exciting!

And then home! One of us even got a ride on the tractor...

Kesä alkoi tarmokkaasti haaveissa laiturielämä ja uimaportaat. Sitten valmiiksi sahatut mutta ruuvaamatta jääneet lankut lähtivät laineille, ja listalla oli tunkua. Koko kesä jännitettiin, koska mamma molskahtaa. Konttasin tilapäisviritelmissä, kurkeloin paalun nokassa ja sohin kohti kurkottavia käsiä kauris-geenien puutteessa. Vielä ei tänä kesänä nähty uivaa mammuttia!

Autumn tasks done: all potatoes, carrots and pumpkins in cellar, boats up and bottoms cleaned of bay barnacles.

Autumn tasks still waiting: last leeks up, empty the compost, enough sand to the paths before the ice, dig the garden ditch ready, tidy up the green house... and remember to enjoy!