Isänpäivää ja valkosipulia, vähän erikoinen yhdistelmä mutta molempia mahtui tähän viikonloppuun. Yhteensä 148 kynttä - jep, laskettu on - istutettiin kohopenkkeihin ja nyt odotamme kevättä jännityksellä. Ensimmäistä kertaa kasvatetaan Pellaksessa valkosipulia, vaikka Fammon äiti kokeilikin myyntiin yhtä ja toista kuminasta kurkkuun. Saa nähdä miten onnistumme. Luimme, että typpeä ainakin saisi mieluusti olla, joten valitsimme alustaksi muhevan viime kesän papumaan.
Meidän elämämme Turun saaristossa vaalien vanhaa luotsitilaa, lapsiamme, luontoa ja toisiamme. Pellas Lotshemman on suvun vanha luotsitila, jonka haltijat ovat olleet luotseja - milloin Ruotsin kruunulle, milloin keisarilliselle Venäjälle - ja samalla kalastaneet ja viljelleet maata. Se on nyt asuttu 50 kesähuvilavuoden jälkeen, meidän oma paratiisimme ympäri vuoden.
Suuri Seikkailu ja elämä nyt!
Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti