Haluan liusua tuplavillasukissa yli vanhojen puulattioiden, joista tarttuu tikkuja. Haluan herätä puuhellan ritinään ja käpertyä kakluunin lämmössä. Haluan pitkän tuvanpöytäni, jonka ääreen mahtuu kaikki - vain lautanen aina lisää - teekupit, kalleankat, kouluvihot, puoliksiluetut lehdet. Haluan kirmaista alasti pihan yli saunaan. Haluan hytistä puuhyysikässä ovi auki niitylle ja katsella hirviä. Haluan ihailla maitokamarin purnukkoja, joiden varassa talvehdimme tai selviämme vedenpaisumuksesta. Haluan istua salin lattialla ja sulkea silmäsi "Om na muur..". Koti-ikävä...
Meidän elämämme Turun saaristossa vaalien vanhaa luotsitilaa, lapsiamme, luontoa ja toisiamme. Pellas Lotshemman on suvun vanha luotsitila, jonka haltijat ovat olleet luotseja - milloin Ruotsin kruunulle, milloin keisarilliselle Venäjälle - ja samalla kalastaneet ja viljelleet maata. Se on nyt asuttu 50 kesähuvilavuoden jälkeen, meidän oma paratiisimme ympäri vuoden.
Suuri Seikkailu ja elämä nyt!
Hyppäsimme käsi kädessä! Olemme saanet aitoutta, pysähtymistä, heräämistä, hetkeä. Nyt elämme hirsiä ja pellavarivettä, banaanilaatikoita, teinejä ja taaperoa, koiranneniä ja lampaita, kaartelevia merikotkia ja huikaisevaa halua merelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti